Konsertti Temppeliaukion kirkossa 22.09.2020. Helsingin Kamariorkesterin solistit. Rekisteröidy nyt.
Unohdettuja jalokiviä ruotsalaisen ja suomalaisen musiikin aarreaitoista
Helsingin Kamariorkesterin tämän syyskauden ensimmäinen konsertti tarkastelee uusin katsein kolmea mielenkiintoista kamarimusiikkiteosta pohjoismaisten säveltäjien kynistä: Edvard Griegin kaihoisaa Andante con motoa piano triolle, Amande Maier-Röntgenin intohimoista pianokvartettoa sekä Einar Englundin laajamuotoista pianokvintettoa, joka syntyi heti Talvisodan jälkeen. Vaikka kaikki kolme näistä säveltäjistä nauttivat suosiota ja mainetta jo elinaikanaan, Grieg ja Englund kirjoittivat vain kourallisen kamarimusiikkiteoksia ja ovat paremmin tunnettuja orkesterisävellystensä tiimoilta. Amanda Maier-Röntgenin tuotanto on sen sijaan ollut unohduksissa hänen kuolemansa jälkeen, kunnes vasta viime vuosina säveltäjän nimi on noussut uudelleen pinnalle.
Vaikka nämä kolme sävellystä ovat keskenään erityyppisiä teoksia, yhdistää niitä silti tietynlainen pohjoismainen lyriikka. Laajempien teosten elegistä luonnetta selittänee osaltaan se, että Maier-Röntgenin tapauksessa hänen pianokvartettonsa oli säveltäjän viimeinen valmiiksi kirjoitettu teos ennen hänen ennenaikaista kuolemaansa, siinä missä Englundin pianokvintettoon vaikuttivat suurissa määrin hänen rintamakokemuksensa Talvisodassa.
Ohjelma
Amanda Maier-Röntgen (1853-1894): Pianokvartetto e-mollissa (1891)
Edvard Grieg (1843-1907): Andante con moto pianotriolle (1878)
Einar Englund (1916-1999): Pianokvintetto (1941)
Konsertin kesto on n. 1.15 ja esitetään ilman väliaikaa.
Amanda Maier-Röntgen: Pianokvartetto e-mollissa
Amanda Maier-Röntgen (1853-1894) syntyi pieneen ruotsalaiseen Landskronan kylään kahvilan omistavaan perheeseen. Hänen musiikilliset lahjansa huomattiin varhain ja hänestä tuli koulutuksensa päätteeksi ensimmäinen naispuolinen Tukholman Kuninkaallisen Musiikkikorkeakoulun alumni vuonna 1872. Hänen elämänsä oli varsin työntäyteistä. Maier-Röntgen konsertoi aktiivisesti viulistina, sävelsi ja tuli ystävystyneeksi mm. Johannes Brahmsin, Edvard Griegin, Joseph Joachimin ja Ethel Smythin kanssa musiikkisalonkien merkeissä, joita hän järjesti miehensä Julius Röntgenin kanssa.
Säveltäjä-aviopari tuki toinen toisensa uraa ja Ethel Smyth kuvailikin heidän suhdettaan ”hurmaavaksi sekoitukseksi taidetta ja kosiskelua”. Säveltävälle naiselle myös säveltävän miehen tuki oli harvinaista tuona aikana ja se todennäköisesti olikin osasyy Amandan menestykseen, jonka kruunasivat hänen viulukonserttonsa esittäminen Hallén ja Gewandhausin orkesterien kanssa.
Pianokvartetto on hänen viimeinen teoksensa, joka valmistui erään Norjan matkan aikana, jolloin Amanda oli matkustanut tapaamaan Griegejä muiden tuttaviensa ohella. Kyseessä on laajamittainen neliosainen teos, joka on täynnä heti mukaansa tempaavia ja muistettavia teemoja. Säveltäjän aviomies kirjoittikin teoksesta ylpeänä yhdessä tältä ajalta säilyneissä kirjeissään Edvard Griegille: ”Vaimoni on kuluneiden päivien aikana saanut valmiiksi pianokvartettonsa – mahtavan teoksen, jonka haluaisimme kovasti esittää Leipzigissa, ehkä myöhemmin myös Troldhaugenissa!!” Ei ole tiedossa, esitettiinkö kvartettoa Röntgenien musiikkisalonkien aikana Leipzigissa, jossa muuten Maier-Röntgen soitti Brahmsin pianokvartettojen esityksissä joissa Brahms itse toimi pianistina.
Amanda Maier-Röntgenin terveys huononi asteittain hänen kärsittyään kolme keskenmenoa. Naissäveltäjä menehtyi nukkuessaan kesäkuussa 1894. Amandan poismenon jälkeen sydämeltään särkynyt aviomies lisäsi pianokvarteton nuottiin kirjoituksen: “Osa minusta ei kuole koskaan.”
Edvard Grieg: Andante con moto pianotriolle
Vaikka Edvard Grieg (1843-1907) tunnetaankin pääasiassa orkesterituotannostaan ja pianolle kirjoittamistaan miniatyyrisävellyksistä, jäi säveltäjältä jälkeensä myös pieni määrä kamarimusiikkia, joista useimmista on tullut perusohjelmistoa. Näistä vähemmän tunnettujen jalokivien joukkoon lukeutuu myös Andante con moto (1878), jonka oli tarkoitus olla osa kokonaista pianotrioa, joka kuitenkin jäi keskeneräiseksi. Julius Röntgeniä käy kiittäminen kyseisen kappaleen uudelleenlöytämisestä ja siitä, että hän kirjoitti Griegin Nina-leskelle kertoen Andante con moton olevan julkaisun arvoinen sävellys:
”Se on kaunis teos ja täysin järjestelmällinen (…) Mitä juhlallisuutta se pitääkään sisällään! Miten hän [Grieg] ei saa tarpeekseen tuosta yksinäisestä teemasta, joka jopa esiintyessään duurisävellajissa säilyttää surevan luonteensa kehittyen sitten niin kauniisti täyteen voimaansa (…)”
Teos todellakin pohjaa varsin mieleen jäävään teemaan, johon Grieg saa uskomattoman määrän vaihtelevuutta toistaen teemaa vaihtuvien sävellajien, harmonian, rytmin, tempon, instrumentaation ja tekstuurin puitteissa mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.
Einar Englund: Pianokvintetto
Einar Englund (1916-1999) kirjoitti pianokvintettonsa opinnäyteteoksenaan valmistumisensa yhteydessä. Karu teos on saanut vaikutteita Englundin kokemuksista Talvisodassa. Vaikka kvintetto on valmistunut useita vuosia ennen Englundin ensimmäistä sinfonia, on kvintetossa jo nähtävissä nuoren säveltäjän sinfoniseen tyyliin kirjoitettua musiikkia pienemmälle kokoonpanolle. Englund itse on kuvaillut kvintettonsa tyyliä “sekä temaattisesti että harmonisesti sekoitukseksi Franckia, Regeriä, Brahmsia ja Ravelia! Joskin lopputulos on silti Englundia.”
Englund omisti teoksen veljelleen Göranille, joka kaatui Talvisodassa. Teoksen valmistumisen aikaan jo ikääntyvä Sibelius piti kvintettoa erittäin hyvänä sävellyksenä ja kertoikin nuorelle Englundille, että hänen tulisi aina pitää sitä ensimmäisenä virstanpylväänä säveltäjän urallaan.
Koronaa koskevat ohjeistukset: Taataksemme kaikille turvallisen konsertin, ja toimiaksemme Suomen hallituksen ohjeiden mukaan, konsertissa on paikkoja 140. Tämä määrä takaa turvallisen 2m:n istumaetäisyyden yleisölle. Nopeasti muuttuvien olosuhteiden vuoksi lippuja ei voi ostaa ennakkoon. Sen sijaan rekisteröidy sivuillamme nyt taataksesi paikkasi katsomossa ja maksa paikan päälle tullessasi.
Comments