Brittein soinnit

Yleisessä alitajunnassa pohjoinen on aina näyttäytynyt salaperäisyyden ja pimeyden tyyssijana, jossa yöt ovat sysimustia ja luonto on säilyttänyt jalansijansa ihmiskunnasta huolimatta. Samalla pohjoinen on myös paikka, jossa se valo joka sattuu loistamaan, vaikuttaa kontrastina kirkkaammalta, voimakkaammalta ja henkeäsalpaavalla tavalla kauniimmalta. Nämä äärimmäisyyksien alueet ovat aina jättäneet kuhunkin piirissään kehittyneelle kulttuurille omat vahvat tunnuspiirteensä ja eroavaisuutensa eurooppalaisiin perinteisiin verrattuna. Musiikin saralla nämä tunnuspiirteet ovat aikojen saatossa näyttäytyneet erilaisina lähestymistapoina länsimaisen klassisen musiikin idiomeihin. Tässä konsertissa kuultavien sävellysten kolme alkuperämaata, Venäjä, Viro ja Suomi, ovatkin kukin luoneet vahvat selkeästi toisistaan eroavat musiikilliset identiteetit maantieteellisestä läheisyydestään huolimatta. Yksi toistuva usein piilevänäkin sävynä havaittava samankaltaisuus näistä kolmesta eri musiikkikulttuurista on kuitenkin löydettävissä: ikuinen valon ja pimeyden kahtiajako kaikkine puolineen, merkityksineen ja tulkintoineen. Jokainen tässä konsertissa esitetty teos liittyy tähän dikotomiaan rakentaen yhteyksiä kolmen eri kulttuurin välille, olipa valon ja pimeyden vastakkainasettelu sitten kuinka suorasti kuultavissa olevaa, joko ihmistunteiden tai älyllisen prisman läpi heijastettua, alitajuista tai tietoista tahansa. Pimeyden mysteerit, unet, kärsimykset ja kylmyys sekä näille vastakkainen toivo, joka taas valoon liittyy, muovaavat teosten melodiat ja harmoniat hämmästyttävän erilaisilla tavoilla säveltäjiensä psyykeiden aihioissa.